Rönsy
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ympäristöjulkaisu
Minun ympäristöliikkeeni
Vielä joitain vuosia sitten ihmettelin, miksi Suomessa tarvitaan useita ympäristöjärjestöjä. Eikö yksi tai kaksi riittäisi? Miten valita omansa?
Järjestötoiminnassa huomaa, että toiminnan kirjo on hyvä asia: joku haluaa puhua ihmisille kadulla, joku tavata päättäjiä henkilökohtaisesti ja joku roikkua savupiipussa estääkseen akuutin ympäristötuhon. Järjestöjen moninaisuudessa onkin kyse ennen kaikkea tästä keinojen erilaisuudesta — tavoitteet niillä ovat yleensä samat ja yhteistyö pelaa.
Tässä jutussa ympäristöjärjestöjen aktiivit esittelevät oman yhdistyksensä ja kertovat, mitä ovat päässeet niissä tekemään.
Heikki Korpela
Juho Kytömäki, Tampere, ympäristönhoitaja, Suomen Luonnonsuojeluliitto
"Joskus aiemmin ajattelin, ettei järjestöistä ole mihinkään. Lähdin mukaan Suomen luonnonsuojeluliittoon, koska halusin tutustua ihmisiin — ja nähdä, voiko liitossa saada mitään aikaan.
"SLL on vastannut haasteeseen hyvin. Kesäisin olen paljon maastossa kartoittamassa suojelemattomia metsiä. Lisäksi kirjoitan muun muassa lausuntoja ja aloitteita sekä teen nettisivuja. Olen kokenut paljon sellaista, mitä muuten en ikinä olisi: tapahtumarikkaita inventointiretkiä Suomessa ja hieman Venäjälläkin, neuvotteluja 'isokenkäisten' kanssa sekä jännittäviä mielenosoituksia.
"Luonnonsuojeluliitolla on laajat tavoitteet ja jäsenillä tilaa toimia. Tällä hetkellä toiminnassa erityisen tärkeitä ovat kuitenkin metsien- ja vesiensuojelu, maaseutu ja perinnemaisemat sekä muu luonnon monimuotoisuus."
Vivi Bolin, Helsingfors, daghemsbiträde, Natur och Miljö
"Genom Natur och Miljö kan man komma i närkontakt med miljötillståndet speciellt i svensk Finland. När NoM:s ungdomsverksamhet kom igång för ett par år sedan var jag en av de första som kom med.
"Östersjön är enligt mig ett evighetsprojekt som borde beaktas ytterligare. Andra teman som NoM jobbar med är bl.a. skogsskyddet, miljöhänsyn i vardagen, ren energi och hållbar konsumtion, miljöfostran samt ungdomsarbete.
"Till NoM är välkomna alla svenskspråkiga och modiga finskspråkiga människor som vill förbättra världen på svenska i Finland."
Tea Tönnov, Turku, prosessitekniikan opiskelija, Dodo
"Totutut tavat ja ajatukset istuvat ihmisten takaraivoissa usein melko tiukasti — myös ympäristökysymyksissä. Haastavaa on sekä löytää uusia näkökulmia että viestiä niistä. Vaikka keskustelevuus ja avoimuus eivät ehkä ole ensimmäisiä mielikuvia ympäristöjärjestöistä, minusta nämä määritelmät kuvaavat järjestöjä hyvin.
"Dodossa saa hyviä oivalluksia maailmasta ja ihmisistä ja sitä kautta uusia, raikkaita tapoja lähestyä ongelmia. Toisaalta Dodon toiminta rajoittuu vain globaaleihin ympäristöongelmiin; paikallisiin emme juuri puutu. Onneksi on olemassa muita järjestöjä, jotka toimivat sillä saralla.
"Mietimme ja pohdimme paljon tiedotusvälineiden toimintaa, vaikuttamista, viestintää, politiikkaa ja markkinoita. Tarjoamme virikkeellisiä keskusteluympäristöjä ja -tilanteita. Ajattelu kehittyy ajattelemalla, puhuminen kehittyy puhumalla — ja näitä asioita Dodossa on tilaa tehdä."
Jaakko Kuurne, Vantaa, lukiolainen, Luonto-Liitto
"Myönteisten luontokokemusten luominen on tehokkainta ruohonjuuritason asennevaikuttamista. Olen ollut mukana ympäristötoiminnassa ala- asteikäisestä saakka. Vantaan Luonnonystävien toiminnassa aloitin, kun oma vaikuttamisen haluni kasvoi.
"Luonto-Liitossa voi järjestää retkiä, leirejä ja toimintailtoja ja siten tuottaa positiivisia kokemuksia sekä itselle että muille. Parhaimmillaan tämä lisää ihmisten arvostusta luontoa kohtaan. Toisaalta Luonto-Liitto pyrkii myös ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen, ja erityisesti keskusjärjestö osallistuu myös valtakunnan politiikkaan.
"Paikallistasolla pyrimme vaikuttamaan ennen kaikkea ihmisten ympäristöasenteisiin. Tällä hetkellä painopisteemme on nuorten toiminnan kehittämisessä ja uusien toimijoiden houkuttelemisessa."
Minna Sumelius, Helsinki, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelija, Greenpeace
"Kun on ollut paikan päällä toimimassa, on huomannut, että hiukan epämääräinen sana 'ympäristö' tarkoittaa käsin kosketeltavia asioita. Se voi näyttäytyä kuukkelina, jonka on juuri nähnyt kannon päällä — tai entisenä kuukkelin asuinmetsänä, joka on juuri muuttunut pelkäksi hakkuuaukeaksi.
"Aloitin Greenpeacella katukerääjänä ja jatkoin sen jälkeen toimintaani vapaaehtoisena. GP tarjoaa konkreettisia tekoja ja saavutuksia: tulokset voi usein nähdä suoraan. Hienoa on myös, että toiminnassa voi oppia partiotaitoja ja veneilyä sekä nähdä arvokasta luontoa.
"Aktivistikauteni aikana on ollut pakko myös punnita syyni toimia. GP:n erottaa muista järjestöistä se, että se painottaa suoraa, väki- ja ilkivallatonta toimintaa. On laitettava itsensä likoon. Olen luonteeltani aika eloisa ja spontaani tyyppi. Se, että GP:ssä haluan toimia keskittyneesti ja hillitysti, kertoo kai jotain siitä, että metsillä, Itämerellä ja ilmastolla on väliä."
Carita Elko, Tampere, audiovisuaalisen viestinnän opiskelija, Maan ystävät
"BookCrossing-piste, kierrätystaiteen näyttely, videoesitykset sekä kulutuskriittinen laulukulkue ovat esimerkkejä Maan ystävien toiminnasta viime vuoden Älä osta mitään -päivänä. Eri järjestöjen yhteisen toimintapäivän teemana oli 'kuluta kulttuuria'. Tarkoituksena oli saada ihmiset hillitsemään materialistista kulutustaan edes yhden päivän ajaksi.
"Maan ystävissä riittää tekemistä boikottien, mielenosoitusten ja muiden tempausten parissa. Asiapitoisten ohjelmien lisäksi järjestetään jäsenille myös virkistystä kuten hengailuiltoja ja mökkiviikonloppuja.
"Mukana on monenlaisia ihmisiä, joista jokainen antaa oman panoksensa ja luo parempaa maailmaa omalla tavallaan. Järjestöissä on tärkeää olla oma- aloitteinen."