Lyhyet kannat

ViNOn kannat A:sta Ö:hön. Kannat ovat ViNOn periaateohjelman sekä muiden ohjelmien ja linjapaperien mukaisia.

Abortti
Naisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Hänellä on oikeus lailliseen aborttiin lääketieteellisesti koulutetun henkilön suorittamana ilman erillistä perustelua. Aborttipäätöksen tehneelle naiselle on tarjottava psyykkistä tukea.

Alkoholi
Alkoholipolitiikalla tähdätään alkoholin ongelmakäytön ehkäisyyn ja haittojen vähentämiseen. Alkoholin korkea verokanta on perusteltu. Verotus ohjaa kulutusta, ja sen avulla saamme varoja alkoholihaittojen hoitoon ja ehkäisyyn. Verotuksen lisäksi alkoholipolitiikassa on panostettava toimiviin tukipalveluihin sekä asialliseen valistukseen.

Alko tulee säilyttää valtio-omisteisena monopoliyhtiönä, mutta mietojen alkoholijuomien, kuten viinien myynti voidaan sallia myös ruokakaupoissa. Alkoholin myyntiin ja muuhun anniskeluun liittyvää byrokratiaa ja sääntelyä tulee keventää, esimerkiksi erillisistä anniskelualueista on luovuttava. Alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla tulee sallia. Keskiolutta ei tule laimentaa eikä alkoholin myynnin aikarajoja tai ravintoloiden aukioloaikoja tiukentaa. Lisäksi pientuottajien tukemiseksi mietojen alkoholijuomien ulosmyynti ravintoloista ja pienpanimoilta tulee sallia.

Alkuperäiskansat
Alkuperäiskansoille on turvattava oikeus heidän perinteisiin asuinalueisiinsa ja niiden luonnonvaroihin. Valtiolla on velvollisuus edistää alkuperäiskansojen kulttuurin, kielen ja ympäristön suojelemista. Suomen on ratifioitava kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus pikimmiten. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa ja siksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota saamelaisten oikeuksiin sekä lisätä yleistä tietämystä saamelaisten kulttuurista ja kielestä.

Ammattiyhdistysliike
Työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa työntekijä on usein heikompi osapuoli, joten kollektiivisia sopimuksia tarvitaan takaamaan kaikille kohtuulliset työehdot.

Nykyinen työnantajajärjestöjen, ammattiyhdistysten ja valtion kolmikanta pitää kuitenkin yllä vanhentuneita rakenteita ja kaventaa demokraattisesti valittujen elinten päätösvaltaa. Järjestäytymällä työntekijät voivat silti vastata nykypäivän haasteisiin, esimerkiksi pätkätöihin ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen.

Asevelvollisuus
Suomen maanpuolustus on uudistettava nykyaikaisemmaksi ja sukupuolineutraaliksi. Reilusti nykyistä pienempi armeija on koottava vapaaehtoisista ja yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttava. Asepalveluksesta on voitava kieltäytyä rangaistuksetta. Lopullisena tavoitteenamme on kuitenkin aseeton maailma.

Asuminen ja asunnottomuus
Asunto on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi kuntien ja yksityisten vuokranantajien on tarjottava asunnottomille monipuolisia, yhteiskuntaan sopeutumista edesauttavia asumisratkaisuja sekä tarvittaessa tukipalveluja. Alueelliseen eriarvoistumiseen on puututtava kaavoituksella: kunnan eri osissa on oltava monipuolisesti erilaisia asumismuotoja.

Automaatiojäsenyys
Automaatiojäsenyys on laajennettava ylioppilaskunnista ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin.

Avioliitto
Suomeen on saatava tasa-arvoinen avioliittolaki, joka ei määrittele puolisoiden sukupuolta eikä lukumäärää. Avioliiton tulee olla sen solmivien henkilöiden keskinäinen, yksilöiden tahtoon perustuva sopimus.

Avoimuus
Päätöksenteon valmistelun on tapahduttava avoimesti ja kansalaisia osallistavasti kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Eduskunnan valtiokuntien sekä kuntien lautakuntien, johtokuntien ja vastaavien kokoukset on avattava. Lähtökohtana tulee olla, että kokoukset ovat julkisia, lukuun ottamatta osia, joissa käsitellään salassa pidettäviä asioita. Kunnissa valtuuston kokoukset on videoitava ja lähetettävä sekä tallennettava nettiin. Lisäksi kunnan sivuille on saatava nettipalvelu äänestyksistä ja mahdollisuuksien mukaan pidetyistä puheenvuoroista.

Biodiversiteetti
Ks. luonnon monimuotoisuus

Degrowth
Jos asetamme saastuttamisen ja raaka-aineiden kulutuksen hinnan ekologisen kestävyyden turvaavalle tasolle ja talouskasvu irtoaa materiaalisesta kasvusta, talouskasvu ei ole ongelma. Hallittu taloudellinen taantuma on parempi vaihtoehto kuin ympäristön tuhoutuminen, jos markkinat eivät löydä tapoja ympäristön kannalta kestävissä olosuhteissa nykyisen kaltaisen materiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Demokratia (Ks. myös avoimuus ja lähidemokratia)
Demokratiaan tulee aina sisältyä todellinen valta vaikuttaa. Suoraa demokratiaa on lisättävä epäsuoran rinnalla. Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on oltava oikeus tuoda äänensä kuuluviin. Kaiken päätöksenteon on oltava kansalaisia osalllistavaa ja läpinäkyvää.

Eläinten oikeudet (Ks. myös maatalous ja turkistarhaus)
Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa ihminen ei yksisuuntaisesti hyödynnä eläimiä, vaan kaikilla lajeilla on yhdenvertaiset oikeudet lajityypilliseen käyttäytymiseen. Eläinkunnan tuotteiden käyttöä on vähennettävä rajusti ja tuotantoeläinten oloja parannettava merkittävästi. Eläinkokeiden tekemistä on rajoitettava ja kosmetiikan eläinkokeet lopetettava. Luonnonvaraisten eläinten suojeluun on panostettava entistä enemmän niiden luontaisessa elinympäristössä. Eläinten kuljetusmatkat on minimoitava ja eläimiä on kohdeltava eettisesti kuljetuksen aikana.

Eläkejärjestelmä (Ks. myös työurien pidentäminen)
Eläkejärjestelmää tulee pikaisesti uudistaa sukupolvineutraaliksi siten, että suurten ikäluokkien taakka ei kasautuisi nuorten maksettavaksi. Eläkeiän nosto on tärkeää ensisijaisesti hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta ja työeläkemaksut on välittömästi nostettava kestävälle tasolle.

Samalla työelämän puitteita on muutettava esimerkiksi niin, että työssä tuetaan yksilön jaksamista ja työssä kehittymistä läpi työuran.

Energiantuotanto (Ks. myös turve ja ydinvoima)
Energiaa tulee tuottaa niin, että tuotannosta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä myös pitkällä aikavälillä. ViNO kannattaa puhtaita ja uusiutuvia energiantuotantomuotoja. Energian ollessa niukka resurssi kaiken toiminnan tulee olla energiatehokasta.

Esteettömyys
Esteettömyys on ihmisoikeus. Rakennusten, liikkumisen, palveluiden ja sähköisen asioinnin on oltava esteettömiä.

Euroopan unioni (Ks. myös federalismi)
ViNO haluaa Euroopan unionin kehittyvän liittovaltioksi. Vahva liittovaltio pystyy puuttumaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin tehokkaammin kuin yksittäinen jäsenmaa. EU:n päätöksentekorakenteita on samalla muutettava radikaalisti demokraattisempaan suuntaan ja yhteisön jäseniä koskevassa päätöksenteossa on noudatettava läheisyysperiaatetta (subsidiariteetti).

Euroopan unionin on siirryttävä kaksikamariseen malliin, jossa europarlamentti muodostaa alahuoneen ja Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan unionin neuvoston korvaa EU-senaatti, johon kukin valtio nimittää edustajansa suoralla kansanvaalilla. Yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa on luovuttava ja siirryttävä enemmistöpäätöksentekoon. Euroopan parlamentin valtaa on lisättävä suhteessa komissioon ja neuvostoon: parlamentilla on oltava oikeus tehdä lakialoitteita sekä enemmän budjettivaltaa. Parlamentin on voitava valita komission jäsenet suoralla vaalilla ja erottaa yksittäinen komissaari.

Eutanasia
Ihmisellä on oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan, tarvittaessa avustettuna. Kuolemaan auttavien lääkärien toimintaa on seurattava tarkasti ja yksittäisten lääkärien vakaumusta on kunnioitettava. Eutanasian on kuitenkin oltava mahdollisuus kaikille sietämättömästä kivusta kärsiville, jos paranemisesta ei ole toivoa.

Federalismi (Ks. myös Euroopan unioni)
ViNO haluaa Euroopan unionin kehittyvän liittovaltioksi. Yhtenäinen Eurooppa on paras tapa turvata Euroopan vaikutusvalta maailmassa, jossa painopiste on kaikkialla muualla kuin Euroopassa. ViNO uskoo vahvaan Euroopan unioniin, joka luo sosiaalista Eurooppaa ja toimii vastapainona kansallismielisille voimille. Liittovaltiokehityksen on kuljettava käsi kädessä demokratiauudistuksen kanssa. EU:n hallintorakenteita on selkeytettävä ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kansanvaltaisuutta lisättävä.

Feminismi (Ks. myös sukupuolten tasa-arvo)
ViNO on feministinen järjestö. Tiedostamme sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuden ja vaadimme kaikille samanarvoisuutta. Jokaisella on oltava oikeus elää elämäänsä omista lähtökohdistaan eikä ulkoa annettujen roolien mukaan.

Fossiiliset polttoaineet (Ks. myös turve)
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian. Tämän toteuttamiseksi vaadimme tiukempaa päästökauppaa tai fossiilisten polttoaineiden korkeampaa verotusta.

Globalisaatio ja globaali oikeudenmukaisuus
Globalisaatio on tuonut ihmisiä lähemmäs toisiaan ja osaltaan mahdollistanut hyvinvoinnin huomattavan kasvun. Kannatamme vapaata liikkuvuutta ja muuta maiden rajat ylittävää kanssakäymistä, kunhan se on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Globaalin oikeudenmukaisuuden on oltava keskeisenä tavoitteena kaikessa politiikanteossa. Oikeudet kuuluvat ihmisille ja muille eläimille asuinpaikasta riippumatta.

Haja-asutus
Elämisen mahdollisuuksia ja palveluita tulee löytyä myös maaseudulta ja haja-asutusalueilta. Haja-asutusalueiden ympäristökuormitusta on vähennettävä tukemalla ekologisia rakennus- ja lämmitysratkaisuja sekä ympäristöä vähemmän kuormittavaa liikennettä. Uutta hajarakentamista on rajoitettava nykyistä tiukemmin rakennus- ja lupamääräyksin. Taajamien ulkopuolella on säilytettävä myös kokonaan rakentamisesta vapaita alueita.

Harmaa talous
Harmaan talouden torjuminen on tärkeää oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, hyvinvointipalveluiden rahoituksen varmistamiseksi ja rikollisuuden vähentämiseksi. Talousrikosten seurauksia ei saa väheksyä, niistä on langetettava riittävän kovat rangaistukset ja viranomaisille on taattava tarvittavat resurssit harmaan talouden vastaiseen työhön. Globaalien talousrikollisten pysäyttämiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa. Kilpailuviranomaisten resursseja taistella monopoleja ja kartelleja vastaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on kasvatettava. Pankkisalaisuus on voitava avata veronkiertoepäilyjen tutkimista varten. Suomen on ajettava kansainvälistä varainsiirtoveroa.

Hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta
ViNO uskoo vahvaan pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, jossa kaikista pidetään huolta. Vahva julkinen sektori ei kuitenkaan saa estää ihmisiä toteuttamasta itseään, vaan hyvinvoivassa yhteiskunnassa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan osallisina kansalaisina, ei vain palveluiden käyttäjinä. Uskomme, että yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten heikoimmassa asemassa olevat voivat suhteessa muihin. Vahvoihin sosiaalisiin oikeuksiin perustuva hyvinvointivaltio on säilytettävä ja sitä on kehitettävä edelleen.

Ilmastopolitiikka
Suomen on aktiivisesti edistettävä maailmanlaajuisen ja riittävän tiukan ilmastosopimuksen syntymistä. Päästökaupasta on kehitettävä globaali järjestelmä ja sen valvontaa on parannettava. Päästökaupan päästövähennystavoitetta on nostettava ja päästöoikeuksien määrää vähennettävä. Päästöoikeuksien myöntäminen ilmaiseksi on lopetettava ja kaikki päästöoikeudet on huutokaupattava. EU:n on ostettava päästöoikeuksia takaisin, mikäli niiden hinta markkinoilla laskee liian alhaiseksi. Tavoitteena on oltava vähintään 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020, 60 prosentin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna ja hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Valtiot on asetettava oikeudelliseen vastuuseen vuosittaisten määrällisten tavoitteiden laiminlyömisestä. Vastaanhangoittelevat maat tulee painostaa sopimukseen mukaan asettamalla maiden tuotteille merkittävät hiilitullit.

Lisäksi kansallisen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta on lisättävä säätämällä ilmastolaki, joka velvoittaa vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Itämeri
Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä tasolle, joka turvaa merieliöstön monimuotoisuuden palautumisen. Maatalouden aiheuttamat päästöt vesistöön on puolitettava vuoteen 2015 mennessä. Kaikille Itämeren valuma-alueen valtioille tulee asettaa sitovat typpi- ja fosforipäästöjen rajat. Vähintään kolmannes Itämeren alueesta tulee rauhoittaa kokonaan, ja Itämerellä tapahtuvien kuljetusten riskit on minimoitava.

Julkinen liikenne
Julkisen vallan tulee tukea joukkoliikennettä voimakkaasti. Myös kaupunkialueiden ulkopuolella on mahdollistettava julkisen liikenteen järjestäminen esimerkiksi kutsumenetelmillä. Kaupunkialueilla ja kaukoliikenteessä on siirryttävä entistä enemmän raideliikenteeseen.

Kaavoitus
Päästöjen vähentämiseksi kunnassa palvelujen on oltava lähellä ja liikkumisen jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä sujuttava. Uudisrakentaminen on ohjattava kunnallistekniikan ääreen. Alueelliseen eriarvoistumiseen on puututtava kaavoituksella: kunnan eri osissa on oltava monipuolisesti erilaisia asumismuotoja ja työpaikkoja sekä palveluita. Kaavamääräysten autopaikkanormeja on väljennettävä niin, että on mahdollista rakentaa kokonaan autottomia kortteleita ja asuinalueita. Autopaikkojen todelliset kustannukset on perittävä niiden käyttäjiltä.

Kaivokset
Kaivostoiminnan on oltava kestävää niin ympäristön kuin paikallisyhteisönkin kannalta, ongelmia ei saa aiheutua ympäristölle, ihmisten terveydelle tai luontomatkailulle. Esimerkiksi alkuperäiskansojen toimintaedellytykset ja oikeudet maihinsa eivät saa jäädä kaivosyhtiöiden voitontavoittelun taakse. Mahdollisista kaivostoiminnan haitoista kaivosyhtiöiden täytyy maksaa korvaukset niistä kärsineille täysimääräisinä. Suomeen on säädettävä kaivosvero ja kaivosten ympäristövalvonta on keskitettävä uudelle itsenäiselle ympäristövirastolle.

Kalastus
Kalastuskiintiöt on laskettava tasolle, joka mahdollistaa kalakantojen uusiutumisen. Kestävä kalapolitiikka vaatii nykyistä järeämpää sääntelyä Suomen ja EU:n tasolla. Uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien, kuten Itämeren lohen, kalastusta pitää rajoittaa nykyistä laajemmin. Kalojen kutualueita pitää suojella ja elvyttää. Verkkokalastus on kiellettävä saimaannorpan esiintymisalueilla.

Kansainvälinen opiskelu (ks. myös maksuton koulutus)
Opiskelijoiden liikkuvuutta on helpotettava kehittämällä Suomeen ja maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa sekä parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen yhteensovittamista. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän käytännön kielitaitoa ja kulttuuriin tutustumista. Jokaisella koulutusasteella on oltava pakollinen opiskelijoiden kansainvälistymisjakso, jonka voi toteuttaa joko ulkomailla tai kotikansainvälistymisellä. Kansainvälisille opiskelijoille on taattava kohtuuhintainen sairausvakuutus.

Kansalaisaloite (ks. myös sitovat kansanäänestykset)
Kansalaisaloitteet ovat hyvä tapa saada kansan ääni kuuluviin ja toteuttaa suoraa demokratiaa sekä kunnallisella, valtakunnallisella että EU:n tasolla. Kansalaisaloitejärjestelmää täytyy kehittää, mm. yhdistämällä kansalaisaloitteet sitoviin kansanäänestyksiin.

Kansalaistottelemattomuus
Radikaalikin väkivallaton toiminta ja kansalaistottelemattomuus ovat oikeutettuja, jos näin voimme pelastaa tulevaisuuden nykypäivältä.

Kasvissyönti (Ks. myös eläinten oikeudet ja maatalous)
Kasvissyönnin ja vegaanisen ruokavalion suosiota on lisättävä muun muassa eläinten oikeuksien vuoksi ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Kasvisruoan on oltava edullista ja hyvin saatavilla.

Kaupunkitila
Kaupunkeihin ja taajamiin on luotava lisää avointa ei-kaupallista tilaa, jossa asukkaat voivat vapaasti järjestää omaehtoista toimintaa ja tapahtumia. Julkisten tilojen monikäyttöä on lisättävä ja kuntien tilojen voittoa tavoittelemattoman ilta- ja viikonloppukäytön on oltava maksutonta.

Kehityspolitiikka
Kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi pakolaiskuluja kotimaassa, kehitysmaiden ilmastorahoitusta ja rauhanturvaamista ei saa laskea osaksi kehitysyhteismäärärahoja.

Kehityspolitiikkaa on tehtävä kokonaisvaltaisesti ja tuettava myös arkaluotoisempia ja kohdemaissa vähemmän suosittuja oikeuksia, esimerkiksi naisten aborttioikeutta. Pelkän määrällisen kehityksen lisäksi on kehitettävä tehokkuutta ja laatua, joita on myös arvioitava puolueettomasti.

Kierrätys (Ks. myös kulutus)
Rajallisten luonnonvarojen tuhlailevaa käyttöä on rajoitettava esimerkiksi kierrättämällä metalleja ja mineraaleja paljon nykyistä tarkemmin ja kehittämällä niitä tarvitsevia laitteita kierrätykseen soveltuviksi. Syntypaikkalajittelu on avain jätteiden hyödyntämiseen. Uhanalaisimpien raaka-aineiden käyttöä on yksinkertaisesti vähennettävä. Tuotantoprosesseissa on pyrittävä suljettuun kiertoon, jossa jätteet kerätään kokonaisuudessaan talteen ja hyödynnetään seuraavan prosessin raaka-aineena.

Kilpailuttaminen (Ks. myös palveluiden tuottaminen)
Hankinta- ja kilpailuttamisosaamista on vahvistettava ja kriteerejä kehitettävä siten, että ne huomioivat tuotteen tai palvelun ja sen tuotantoketjun ekologisuuden ja eettisyyden sekä käyttäjien kokemukset. Kilpailutukset on paloiteltava pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keskisuurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä eivätkä kaikki sopimukset karkaa suurille yksiköille. Kolmannen sektorin ja kuntien omaa palveluntuotantoa on kehitettävä ja tuettava.

Korkeakoulutus
Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas korkeakoulutus on elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle. Korkeakoulutus ei kuitenkaan ole lähipalvelu ja koulutusta on rohjettava karsia ylikoulutetuilla aloilla. Oppilaitosten rahoitus ei saa perustua vain sisäänotto- ja tutkintomääriin vaan rahoituksen kriteereiden on oltava myös laadullisia. Korkeakoulutuksen duaalimallia on selkeytettävä, jotta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen sisällölliset erot ovat selkeät niin työnantajille kuin opiskelijoillekin. Korkeakoulujen valinnoissa ei pidä suosia ensi kertaa korkeakoulupaikkaa hakevia, vaan kaikkia hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Kriminaalipolitiikka
Toimiva sosiaalipolitiikka on parasta rikosten ennaltaehkäisyä. Kriminaalipolitiikan tavoitteena on oltava uusintarikollisuuden ehkäisy lisäämällä elämänhallintaa tukevia avorangaistuksia sekä päihdekuntoutusta. Nykymuotoinen vankilatuomio on useissa tilanteissa tehoton keino ehkäistä uusintarikollisuutta.

Kulttuuri (Ks. myös tekijänoikeudet)
Olemme kaikki osallisia maailman yhteisistä kulttuuri- ja tietovarannoista, jotka eivät noudata kansallisia tai kielellisiä rajoja. Julkisin varoin on taattava kulttuurin saavutettavuus kaikille ryhmille. Uudet kaupunki- ja nuorisokulttuurin sekä taiteen omaehtoiset ja spontaanit muodot on sisällytettävä kulttuuripolitiikkaan ja sen tukemiseen. Vertaisverkosta lataamisesta epäkaupalliseen käyttöön ei tule rangaista. Yksittäisten tiedostojenjakajien jahtaaminen on paitsi turhaa myös kallista. Laillisia kulttuurintuotannon levittämisväyliä on tuettava taiteilijan elinkeinon turvaamiseksi.

Kulutus (Ks. myös kunnan ympäristövastuu)
Kulutusta on vähennettävä ja ohjattava ympäristöystävällisempään suuntaan verottamalla sen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Vastaavasti elinkeinotukia on suunnattava ympäristökuormitusta pienentäviin investointeihin.

Kunnan ympäristövastuu (Ks. myös kulutus)
Jokaiselle kunnalle on laadittava oma ympäristö- ja ilmasto-ohjelma. Kunnan päätöksiin on kirjattava niiden ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Virastojen, koulujen ja vuokrataloyhtiöiden tulee olla edelläkävijöitä ja näyttää esimerkkiä kierrätyksen, pyöräparkkien ja energiatehokkaan rakentamisen suhteen. Oppilaitosten ruokaloissa on oltava viikoittainen kasvisruokapäivä ja päivittäin tarjolla vegaanista ruokaa.

Kunnat ja valtio työnantajina
Kunnat ja valtio ovat merkittävä työnantaja ja niiden on näytettävä esimerkkiä vastuullisena työnantajana palkkaamalla vakituisesti olemassa oleviin tehtäviin vakinaisia työntekijöitä ketjutetuilla määräaikaisilla työsuhteilla ja erilaisilla harjoittelijoilla keplottelun sijaan. Työn joustavuutta on lisättävä esimerkiksi osa-aikatyön tekemistä helpottamalla.

Kuntalaisaloite
Kuntalaisaloitteen profiilia on nostettava kunnalliseksi vastineeksi paljon julkisuutta saaneelle kansalaisaloitteelle. Allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen on voitava kerätä sähköisesti.

Kuntarakenne
ViNOn tavoitteena on mahdollisimman vähäpäästöinen kunta, kuntalaisten tasa-arvoisuus palveluiden saatavuudessa sekä alueiden välisen haitallisen kilpailun vähentäminen. Tavoitteeseen päästään luomalla laajoja kuntakokonaisuuksia, viime kädessä pakkoliitoksin. Suurten kaupunkiseutujen kunnat on yhdistettävä. Samanaikaisesti kuntarakenteen uudistamisen kanssa on luotava kaksiportainen malli uusien, laajempien kuntien päätöksentekoon. Ylempi taso päättää koko aluetta koskevista asioista, kuten kaavoituksen suurista linjoista, terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä. Alemmalla tasolla päätetään esimerkiksi lähikaavoituksesta ja lähipalveluista.

Lausunto- ja valitusoikeus
Lausunto- ja valitusoikeus on laajennettava maankäytöstä kaikkeen kuntalaisen jokapäiväiseen elämään vaikuttavaan päätöksentekoon, kuten kouluverkkosuunnitelmasta ja budjettileikkauksista päättämiseen. Samalla lausunto- ja valitusoikeus on ulotettava välittömästi asianosaisista kaikkiin itsensä asianosaiseksi kokeviin.

Lihavero
Eläintuotannon huomattavan suurien päästöjen vuoksi on otettava käyttöön lihavero, jotta karjatalouden tuotteiden hintaan sisällytetään niiden tuotannosta aiheutuvat ympäristöhaitat.

Liikenne (Ks. myös julkinen liikenne)
Autoilun kustannuksiin on sisällytettävä kaikki kustannukset, myös ilmastokustannukset. Samalla julkisen liikenteen käyttämisestä sekä kävelystä ja pyöräilystä on tehtävä helppoa ja houkuttelevaa. Polttoaineveroa on nostettava ja kaupunkiseuduilla käyttöön on otettava ruuhkamaksut ja tietullit. Kaavamääräysten autopaikkanormeja on väljennettävä niin, että on mahdollista rakentaa kokonaan autottomia kortteleita ja asuinalueita. Autopaikkojen todelliset kustannukset on perittävä niiden käyttäjiltä.

Luonnon itseisarvo
Luonto kasveineen, eläimineen ja muine eliöineen on arvokas sinänsä, eikä ihmisillä voi olla oikeutta loputtomasti kuluttaa ympäristöä omien etujensa tähden.

Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus on turvattava. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua on tiukennettava ja vieraslajien leviäminen on pysäytettävä. Metsien suojeluaste on nostettava vähintään kymmeneen prosenttiin koko maassa ja suojelualueiden on oltava riittävän laajoja ja yhteydessä toisiinsa. Hakkuilla, rakentamisella tai turpeennostolla ei saa vahingoittaa luonnontilaisia ekosysteemejä.

Luottamushenkilöiden sidonnaisuudet ja vallan keskittyminen (Ks. myös poliitikkojen ja virkamiesten karenssiajat sekä rotaatio)
Vallan keskittymisen estämiseksi lainsäädäntöä on muutettava niin, että luottamushenkilön on luovuttava alemmasta luottamustoimesta ylemmän pestin saadessaan. Näin esimerkiksi ministeri ei voisi samanaikaisesti toimia kunnanvaltuutettuna, pormestarina tai kansanedustajana. Lainsäädäntöä on muutettava niin, että esimerkiksi kaavojen valmisteluun osallistuvat ja niistä päättävät luottamushenkilöt eivät saa samanaikaisesti istua suurten kauppaketjujen hallintoneuvostoissa tai vastaavissa eturistiriitoja synnyttävissä toimielimissä. Vähimmäisvaatimuksena on oltava luottamushenkilöiden kaikkien sidonnaisuuksien julkistaminen toimielimen sivuilla.

Lähidemokratia
Valtion ja kunnan on tarjottava lainsäädännön vaatimaa minimiä enemmän vaikuttamiskanavia: kansalais- ja kuntalaisfoorumeita, kuulemistilaisuuksia, sähköisiä kommentointimahdollisuuksia.

Ajankohtaiset prosessit on oltava helposti löydettävissä kunnan verkkosivuilta, ei haudattuna eri toimialojen alasivuille. Kuntalaiselle on tarjottava mahdollisuus tilata sähköinen tiedote kaikista käynnistyvistä prosesseista.

Kunnan sähköisiä tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että kuntalaisilla on saatavillaan yhtenevässä helppokäyttöisessä muodossa oleva reaaliaikainen tieto asioiden valmistelusta ja prosessien etenemisestä. Lisäksi kunnalliset tietovarannot on avattava kuntalaisten vapaasti hyödynnettäväksi.

Lähisuhdeväkivalta
Kaikkien tahojen kynnystä puuttua lähisuhdeväkivaltaan on madallettava ja viranomaisten välistä yhteistyötä on lisättävä. Lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rahoitusta on lisättävä huomattavasti.

Maahanmuutto (Ks. myös globalisaatio ja globaali oikeudenmukaisuus sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat)
Suomesta on tehtävä houkuttelevampi työperäisille maahanmuuttajille. Kuntiin on saatava kunnan koosta ja kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrästä riippuen pää- tai sivutoiminen maahanmuuttaja-asiamies. Maahanmuuttajien sopeutuminen ja kotouttaminen on turvattava huomattavasti nykyistä paremmin. Maahanmuuttajilla tulee olla samat mahdollisuudet elää itsenäistä elämää ja sama velvollisuus kantaa vastuunsa kuin muillakin ihmisillä. Erilaiset kulttuurit ja elämäntavat on sallittava niiltä osin, kuin ne eivät ole ristiriidassa oikeusjärjestelmän kanssa. Rikosperustaista maastakarkoittamista voidaan käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa. Kaikille maahanmuuttajille on taattava mahdollisuus riittävään koulutukseen ja oikeus kotimaisten kielten opetukseen sekä riittävät tulkkauspalvelut. Oleskeluluvan myöntämisprosessia on nopeutettava ja oleskelulupaa odottavien tilannetta on parannettava.

Maatalous (Ks. myös eläinten oikeudet ja lihavero)
Ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastokuormitusta ja tuotantoeläinten kärsimystä on vähennettävä laskemalla maataloustukia hallitusti ja kohdentamalla ne kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin sekä tiukentamalla eläintuotannon valvontaa kasvatuksesta eläinten kuljetukseen Suomessa ja EU:ssa. Ruoantuotannon tukien sekä verojen on vastattava ilmastovaikutuksia niin, että lihan ja muiden eläintuotteiden valmistaminen on päästöjensä mukaisesti kalliimpaa kuin kasvisperäinen tuotanto. Samalla maatalouden ympäristötuet on kohdistettava ympäristön tilaa aidosti parantaviin toimiin. Luomuviljelyä on tuettava ja tehoviljelyn sekä lihan tehotuotannon tukemisesta on luovuttava ja kaikille karjatalouden tuotteille on asetettava haittavero. Periaatetta on vietävä eteenpäin myös EU-tason tukipolitiikkaan.

Maataloustuotteilta on poistettava vientituet ja nykyisenkaltainen kehitysmaita syrjivä tukijärjestelmä on lopetettava. Vesistöjen valuma-alueille on asetettava sitovat enimmäisrajat typpi- ja fosforipäästöille.

Maksuton koulutus
Kaikkien oikeus maksuttomaan koulutukseen peruskoulusta aina tohtorin tutkintoon saakka on kirjattava perustuslakiin. Myös useamman kuin yhden tutkinnon suorittamisen maksuttomuus on turvattava perustuslailla. Maksuttomuuden on koskettava myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Korkeakoulut tai valtiot voivat tarjota koulutustaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta koulutuksen maksut eivät saa koskaan langeta opiskelijalle. Aidosti maksuttomassa koulutuksessa ylioppilaskirjoitukset ovat maksuttomia, materiaalimaksuja ei kerätä eikä kirjoista tarvitse maksaa millään koulutusasteella. Oppimateriaalien on siirryttävä enemmän sähköiseen, vapaasti hyödynnettävään muotoon. Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille.

Metsät
Viimeiset vanhat metsät on suojeltava. Suojeltujen metsien osuus on nostettava 10 prosenttiin. Uusia soita ei saa ojittaa metsätalouskäyttöön.

Talousmetsien metsänkäsittelymenetelmiä on monipuolistettava niin, etteivät metsät ole vain yhden lajin puupeltoja. Metsäneuvontaa on monipuolistettava ja metsänomistajille on taattava riittävästi tietoa esimerkiksi suojelumahdollisuuksista ja jatkuvan kasvatuksen menetelmistä. Luonnonmukaisuuden säilyttäminen on nähtävä esimerkiksi matkailuvalttina eikä taloudellisena uhkana.

Mielenterveys
Mielenterveyspalveluiden tulee olla tarvetta vastaavalla tasolla, eikä ketään saa jättää resurssien puutteen takia pelkän lääkehoidon varaan. Hoitoa tarvitsevien hoitamatta jättäminen on kallista ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä. Erityisesti lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon on osoitettava riittävät resurssit ja mm. psykoterapeuttien määrää on kasvatettava. Ennaltaehkäisy on paras keino vähentää mielenterveysongelmia. Ennaltaehkäisyä ovat niin koulu- ja työpaikkakiusaamiseen puuttuminen, suoritusyhteiskunnan paineiden vähentäminen kuin nuorten vanhempien ja yksinäisten vanhusten tukiverkostojen rakentaminen.

NATO
Suomen ei pidä hakea Naton tai muiden sotilasliittojen jäsenyyttä. Suomen on vahvistettava osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan, erityisesti siviilikriisinhallintaan.

Nettisensuuri (Ks. myös sananvapaus)
Suodatusjärjestelmät johtavat usein asiallisen aineiston estämiseen ja aiheettomaan sensuuriin. On tärkeämpää puuttua syihin kuin yrittää mekaanisesti torjua yksittäisiä nettisivuja. Kaikenlaisesta netin ennakkosensuurista on luovuttava. Laittomuuksiin on kuitenkin puututtava myös tietoverkoissa.

Nuorten vaikutusmahdollisuudet
Lapsia ja nuoria on kuultava valmisteluvaiheesta lähtien kaikissa kunnan asioissa, ei vain virkamiesten arvion mukaan nuoria koskevissa asioissa. Lapsilla ja nuorilla on oltava aitoa vaikutusvaltaa kunnan päätöksentekoon, edustus kunnan päättävissä elimissä ja budjettivaltaa. Skeittirampin paikkaan vaikuttaminen kerran valtuustokaudessa ei riitä.

Lasten ja nuorten edustus voidaan järjestää koulujen ja oppilaskuntien kautta tai nykymallisia nuorisovaltuustoja tai vastaavia nuorten osallistumista edistäviä keinoja kehittämällä. Järjestämismallista riippumatta valintaprosessin on oltava nykyisiä nuorisovaltuustovaaleja demokraattisempi ja vaalien äänestysprosentti on saatava muiden vaalien tasolle.

Opintotuki (Ks. myös perustulo)
Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. Lyhyellä aikavälillä opintotuen taso on nostettava muiden vähimmäissosiaalietuuksien tasolle, toisen asteen opiskelijoiden opintotuki on nostettava samalle tasolle korkeakouluopiskelijoiden tuen kanssa, opintotukeen on tehtävä taso- ja huoltajakorotus, vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava, osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla mahdollistettava ja opintotuen tulorajoja tarkistettava vuosittain vastaamaan yleistä tulotason kehitystä. Opintolaina ei saa olla edellytys toimeentulotuen saamiselle.

Opiskeluoikeuden rajoitukset
Opiskeluaikoja ei tule rajata. Päin vastoin opintojen suorittamisen ei tule olla sidottu aikaan ja paikkaan, vaan opetuksen järjestämisessä on mahdollistettava eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden osallistuminen opetukseen.

Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat (Ks. myös maahanmuutto)
Suomen pakolaiskiintiö on nostettava 1500 henkilöön nykyisestä 750 henkilöstä. Turvapaikanhakuprosessia on nopeutettava. Lisää resursseja on ohjattava maahanmuuttajien kotouttamiseen: koulutukseen, kielen opetukseen, työllistymisen tukemiseen, asumiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Euroopan unioniin on luotava uusi turvapaikkajärjestelmä ja perustettava yhteinen turvapaikkaviranomainen.

Palkkatasa-arvo
Sama palkka samasta työstä on taattava kaikille sukupuolille ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän on ehdottomasti loputtava työmarkkinoilla.

Palveluiden tuottaminen
Kunnallisten palveluiden tuottamisessa voidaan käyttää monia eri palveluntuottajia, kunhan kaikille kuntalaisille taataan laadukkaat palvelut. Ryhmien, joiden kyky vertailla ja valita palveluita on rajallinen, on saatava palveluita ilman, että heidän tarvitsee toimia vertailevina kuluttajina. Myös vastuu laadun tarkkailusta on palautettava käyttäjiltä kilpailuttajalle.

Hankinta- ja kilpailuttamisosaamista kunnissa on vahvistettava ja kriteerejä kehitettävä siten, että ne huomioivat tuotteen tai palvelun ja sen tuotantoketjun ekologisuuden ja eettisyyden sekä käyttäjien kokemukset. Kilpailutukset on paloiteltava pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keskisuurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä eivätkä kaikki sopimukset karkaa suurille yksiköille. Kolmannen sektorin ja kunnan omaa palveluntuotantoa on kehitettävä ja tuettava.

Palvelumaksut
Terveyserojen kaventamiseksi terveyskeskusten käyntimaksuista on luovuttava ja kunnan on tarjottava vähävaraisille ilmaisia liikunta- ja kulttuuripalveluita.

Patentit
Ideoita ei tule voida suojata patenteilla tai muilla immateriaalioikeuksilla. Ohjelmistopatentit, liiketoimintamallipatentit ja geenipatentointi on kiellettävä. Kaikkien patenttien suoja-aika on rajattava 20 vuoteen eikä patentteja pidä myöntää liian matalin kriteerein. Patentit voidaan murtaa, jos siten voidaan pelastaa esim. merkittävä määrä ihmishenkiä, kuten joidenkin lääkepatenttien tapauksessa.

Perustulo
Kaikille Suomessa pysyvästi asuville on taattava vastikkeeton vähimmäissosiaaliturva verottomalla ja muista tuloista riippumattomalla vähintään nykyisen perusturvan vähimmäisetuuksien suuruisella kuukausittaisella perustulolla, joka on sidottu indeksiin. Perustulo mahdollistaa tilanteen, jossa kaikkien töiden vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa, mutta ei koskaan pakollista, eikä työtä koskaan tarvitse tehdä millä ehdoilla hyvänsä.

Poliitikkojen ja virkamiesten karenssiajat
Ministereille ja keskeisille virkamiehille on säädettävä karenssi, jonka aikana he eivät saa siirtyä työskentelemään saman alan yritykseen tai edunvalvontaorganisaatioon, jossa he voivat käyttää sisäpiiritietoja tietyn intressiryhmän hyväksi.

Presidentti-instituutio
ViNO uskoo parlamentaariseen päätöksentekoon, jossa vallankäyttäjillä on vastuu toiminnastaan, vallankäyttöä voidaan valvoa ja vallankäyttäjät vaihtaa. Tasavallan presidentti, jolla ei ole lainsäädäntövaltaa, mutta mahdollisuus vaikuttaa kulisseissa, ei ole instituutiona demokraattinen eikä avoin. “Arvojohtaja” ei myöskään koskaan voi johtaa kaikkien arvoja. Presidentti-instituutiosta on luovuttava vanhentuneena, epädemokraattisena ja kalliina. Tasavallan presidentin tehtävät pitäisi jakaa pääministerille ja muille relevanteille ministereille ja pitkällä aikavälillä instituutiosta on luovuttava kokonaan.

Prostituutio
Seksinoston kriminalisointi ei ratkaise kaupallisen seksin ongelmia. ViNO kannattaa seksityön aseman nykyistä laajamittaisempaa laillistamista. Seksityötä koskevat lait on uudistettava tavalla, joka mahdollistaa ammatin harjoittajille nykyistä suuremman vapauden järjestää työskentelyolosuhteensa haluamallaan tavalla. Seksityöntekijät ansaitsevat myös mahdollisuuden hyödyntää samoja yhteiskunnan tarjoamia palveluita kuin muidenkin ammattien harjoittajat.

Päihteet (ks. myös alkoholi)
Päihdepolitiikan on tähdättävä päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn sekä käytön haittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen. Päihteistä suurimmat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset on alkoholilla. Alkoholin ja tupakan mainontaa on perusteltua rajoittaa. Nykyisin laittomien päihteiden käytöstä ja hallussapidosta omaan käyttöön ei pidä rangaista. Kannabiksen kasvattamisesta omaan käyttöön ei pidä rangaista. Rangaistavuus vaikeuttaa päihdeongelmaisten hoitoon hakeutumista eikä vähennä merkittävästi päihteiden käyttöä. Päihdeongelmista kärsiville on tarjottava lisää hoitopaikkoja.

Päivähoito
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon tulee jatkossakin olla jokaisella lapsella, riippumatta siitä mitä hänen vanhempansa tekevät. Päiväkotien pitää pystyä joustamaan nykyistä enemmän ja hoitoa on oltava tarjolla perheen tarpeiden mukaan sopivaan aikaan ja osa-aikaisesti.

Pääomatuloverotus (Ks. myös rahoitusmarkkinavero ja verotus)
Pääoma- ja ansiotuloja tulee verottaa yhtenäisen progressiivisen veroprosentin mukaan.

Rahoitusmarkkinavero (Ks. myös pääomatuloverotus ja verotus)
Rahaliikenteen keinottelun vähentämiseksi ja talouden vakauden lisäämiseksi on otettava käyttöön globaali rahoitusmarkkinavero. Vero koskisi kaikkia yritysten osake-, arvopaperi- ja johdannaiskauppoja.

Rotaatio
Vallan keskittymisen estämiseksi eduskuntaan, europarlamenttiin ja kunnanvaltuustoihin on säädettävä kolmen peräkkäisen vaalikauden rotaatio niin.

Ruotsin kielen opiskelu
Ruotsinkieliset palvelut on turvattava ja niitä kehitettävä. Keskeiset palvelut on tarpeen mukaan tarjottava myös saameksi, venäjäksi, englanniksi ja muilla vähemmistökielillä. Virkamiesruotsista ja -suomesta on luovuttava korkea-asteella. Toisen kotimaisen kielen pakollinen opiskelu on muutettava kaikille pakolliseksi vapaasti valittavaksi kieleksi, jonka opiskelu alkaa seitsemänneltä luokalta ja jatkuu toisella asteella.

Sananvapaus (Ks. myös nettisensuuri)
Sananvapaus on avoimen yhteiskunnan perusta. Sananvapaus pitää hahmottaa vahvana oikeutena ja sen rajoituksiin täytyy suhtautua erittäin kriittisesti. Ilmaisunvapautta perusteetttomasti rajoittavat kohdat ns. jumalanpilkkamomentti ja Suomen lipun häpäiseminen tulee poistaa laista.

Sateenkaariperheet
Kaikilla perheillä tulee olla samat adoptio-oikeudet vanhempien sukupuoleen ja määrään katsomatta. Lapsella on oltava mahdollisuus useampaan kuin kahteen juridiseen vanhempaan.

Seksuaalivähemmistöt
Kaikille ihmisille kuuluvat samat perus- ja ihmisoikeudet seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuojaa on laajennettava. Suomeen on säädettävä tasa-arvoinen avioliittolaki.

Sitovat kansanäänestykset
Lainsäädäntöä on muutettava niin, että kansanäänestyksen tulos on sitova ja kansanäänestys on järjestettävä, kun riittävä määrä kansalaisia tai kuntalaisia sitä vaatii. Nykyisin kansanäänestys voi olla vain neuvoa-antava. Kansalaisten tai kuntalaisten vaatiessa kansanäänestystä on nykyisin eduskunnan tai kunnanvaltuuston päätettävissä, toimitetaanko kansanäänestys vai ei.

Siviilipalvelus (Ks. myös asevelvollisuus)
Nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä siviilipalveluksen tulee olla asepalveluksen kanssa tasavertainen vaihtoehto niin pituudeltaan kuin vaativuudeltaankin. Siviilipalveluksesta on tehtävä asevelvollisille houkutteleva ja helposti valittava vaihtoehto asepalveluksen rinnalle. Pidemmällä aikavälillä asepalvelusjärjestelmä on muutettava sellaiseksi, ettei nykyiselle siviilipalvelukselle ole enää tarvetta.

Sterilisaatio
Sterilisaatioikäraja on laskettava 18 vuoteen. Ihmisellä on vapaus päättää omasta kehostaan, mielipiteistään ja sanoistaan. Myös vapaaehtoiselle lapsettomuudelle täytyy yhteiskunnassamme olla tilaa. Pakkosterilisaatiota ei voida hyväksyä missään tilanteissa.

Sukupuoli
Kapinoimme yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita vastaan. Tiedostamme sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuden ja vaadimme kaikille samanarvoisuutta. Jokaisella on oltava oikeus elää elämäänsä omista lähtökohdistaan eikä ulkoa annettujen roolien mukaan. Olemme siis feministejä.

Sukupuolivähemmistöt
Sukupuolta ei pidä ajatella mustavalkoisena käsitteenä. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän on loputtava. Juridisen ja fyysisen sukupuolen korjauksen tulee olla mahdollinen kaikille sitä tarvitseville ilman vaatimusta sterilisaatiosta. Intersukupuolisten ihmisten sukuelinleikkauksia tulee tehdä vain henkilön omasta tahdosta tai lääketieteellisin perustein.

Sukupuolten tasa-arvo (Ks. myös feminismi ja sukupuoli)
Sukupuolten asema on Suomessa edelleen erilainen. Naiset ovat edelleen miehiä heikommassa asemassa työmarkkinoilla ja kouluterveystutkimuksien mukaan monet nuoret tytöt kohtaavat häirintää. Puolestaan miehet, varsinkin kouluttamattomimmat, ovat tilastoissa selvimmin yliedustettuina sairastavuuden ja lyhyemmän eliniän suhteen.

Sukupuolikiintiöt ovat keino tehdä vähemmistössä oleva sukupuoli näkyväksi. Valtion- ja pörssiyhtiöiden hallituksiin on asetettava sukupuolikiintiöt.

Syrjintä (Ks. myös seksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöt ja sukupuolten tasa-arvo)
Kaikki syrjintä on tuomittavaa. Positiivista erityiskohtelua voidaan käyttää silloin, kun jokin erityisryhmä on aliedustettuna esimerkiksi koulutukseen hakeutumisessa tai työntekijöiden joukossa. Yhdenvertaisuuslakia ja sen valvontaa on laajennettava ja tiukennettava.

Syrjäytymisen ehkäisy
Tukea pitää olla saatavilla jo ennen kuin ongelmat pääsevät kasaantumaan. Koulujen oppilashuollolla on oltava riittävät resurssit varhaiseen puuttumiseen. Etsivillä ja jalkautuvilla työmalleilla tavoitetaan tuen tarvitsijat ajoissa. Elämän taitekohdissa syrjäytymisriski on suurin. Kaikille nuorille on taattava opiskelu- tai työpaikka.

Ihmisten ongelmat eivät katso ammatti- ja hallintokuntien rajoja. Apu saadaan parhaiten perille, kun ammattilaiset tekevät joustavaa yhteistyötä ammattirajoista huolimatta.

Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien palvelut on mahdollisuuksien mukaan keskitettävä saman katon alle niin, että esimerkiksi masentunut nuori saa yhdeltä luukulta apua sekä mielenterveysongelmiinsa että toimeentuloon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla välineitä ja resursseja selvittää myös potilaan perheen tilannetta ja tarjota tarvittaessa apua.

Taide
Ks. Kulttuuri

Tekijänoikeudet (Ks. myös kulttuuri)
Tekijänoikeuksien kestoa pitää lyhentää ja niiden alaisten teosten käyttämistä pitää helpottaa siten, että tekijä saa työstään riittävän korvauksen. Pidennykset tekijänoikeuksien kestoon ovat tulonsiirtoa isoille mediayhtiöille. Kuluttajille pitää määritellä oikeudet hankkimiensa teosten käyttöön eikä oikeuksia saa sopimuksilla tai teknisillä keinoilla rajata. Tällainen oikeus on esimerkiksi kopioiden valmistaminen omaan käyttöön.

Terveydenhuolto
Julkista terveydenhuoltoa on kehitettävä siten, ettei ole erillisryhmiä, joilla on muita parempi terveydenhuolto kuten työterveyshuolto, YTHS (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö) tai julkisin varoin tuetun yksityisen terveydenhuollon käyttäjät. Varakkaiden pako työterveyshuollon ja yksityisten palveluntarjoajien asiakkaiksi ei saa jatkua eikä levitä muihin palveluihin, vaan julkisen terveydenhuollon on oltava tasavertaista ja laadukasta niin heikompiosaisille kuin varakkaammillekin. Julkisen terveydenhuollon on otettava huomioon eri ikäryhmät ja ihmisten erityistarpeet. Lyhyellä aikavälillä ammattikorkeakouluopiskelijat on liitettävä yliopisto-opiskelijoiden kanssa yhteisen terveydenhuollon piiriin.

Julkisen terveydenhuollon toimintaa on parannettava yhdistämällä valtion, kuntien ja Kelan rahoitus sekä siirtämällä vastuu terveydenhuollon järjestämisestä maakunnille. Vaihtoehtoisesti Suomeen on luotava kaksiportainen malli uusien, laajempien kuntien päätöksentekoon, jossa ylempi taso päättää koko aluetta koskevista asioista, kuten terveydenhuollosta. Alemmalla tasolla päätetään esimerkiksi lähikaavoituksesta ja lähipalveluista.

Tiedon saavutettavuus
Avoimuus tietoyhteiskunnassa merkitsee sitä että tieto on teoreettisen saatavuuden lisäksi oikeasti saavutettavissa. Kuntalaiselle on tarjottava mahdollisuus tilata sähköinen tiedote kaikista käynnistyvistä prosesseista. Julkisia sähköisiä tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että kansalaisilla on saatavillaan yhtenevässä helppokäyttöisessä muodossa oleva reaaliaikainen tieto asioiden valmistelusta ja prosessien etenemisestä. Julkisissa tietojärjestelmissä on huomioitava myös esteettömyys. Julkisin varoin tuotetut tietovarannot on avattava kansalaisten vapaasti hyödynnettäväksi.

Toinen aste (Ks. myös oppivelvollisuus ja ylioppilaskirjoitukset)
Toisen asteen duaalimallia voi purkaa hallinnon ja soveltuvin osin opintojen osalta ja yhteistyötä lisätä, mutta tutkinnot on säilytettävä erillään. Lukioiden ja ammattioppilaitosten on järjestettävä opetusta niin, että opiskelijoilla on halutessaan aidosti mahdollisuus suorittaa yhdistelmätutkinto. Siirtymisen alalta toiselle ja korkeakoulusta toiseen yli duaalimallirajojen on oltava aidosti mahdollista.

Turkistarhaus (Ks. myös eläinten oikeudet)
Turkistarhaus on siirtymäajalla kiellettävä koko EU:ssa. Turkistarhauksessa eläinten hyvinvointia ei pystytä riittävissä määrin takaamaan ja elinkeino on haitallinen ympäristölle. Turkistarhaus ei kuulu eettisesti toimivaan nyky-yhteiskuntaan. Turkistarhaajien uudelleentyöllistymistä tulee tukea.

Turve (Ks. myös energiantuotanto ja fossiiliset polttoaineet)
Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, vaan se on rinnastettava muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Pitkällä aikavälillä turpeen energiakäytöstä on luovuttava kokonaan. Lyhyellä aikavälillä turpeen syöttötariffit on poistettava ja turvetta verotettava sen aiheuttamien päästöjen mukaan. Turpeen kaivaminen luonnontilaisilta soilta on lainsäädännöllä estettävä.

Työurien pidentäminen (Ks. eläkejärjestelmä)
Työurien pidentäminen on tärkeää hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyden turvaamiseksi ja siinä on tärkeää varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Työuria on pidennettävä ensisijaisesti parantamalla työelämän laatua, mutta myös vanhuuseläkeikää on korotettava.

Uskonnot
Valtion ei tule suosia mitään katsomusta. Valtio ja kirkko on erotettava. Uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä katsomusaineella.

Vanhemmuus
Kaikkien vanhempien tulisi pitää vanhempain- tai hoitovapaata tutustuakseen lapseensa ja osallistuakseen lastenhoitoon. Julkisen vallan on kannustettava tähän voimakkaasti. Vanhemmuuden kustannukset on tasattava kaikkien työnantajien kesken. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti. Malli ei kuitenkaan saa syrjiä yhden vanhemman perheitä. Adoptio-, etä- ja sosiaalisilla vanhemmilla tulee olla oikeus samoihin etuuksiin kuin ydinperheen biologisilla vanhemmilla.

Vapaa liikkuvuus
Oikeus vapaaseen liikkumiseen kuuluu jokaiselle. Siksi vapaan liikkuvuuden esteitä on purettava. EU-maissa pitkään laittomasti oleskelleille siirtolaisille on myönnettävä oleskelulupa. Siirtolaisten sulkemista säilöönottokeskuksiin ei voida hyväksyä. Viisumivaatimuksista EU:n ulkopuolisille maille tulee luopua.

Varhaiskasvatus
Koulutuksen periytyvyyteen on puututtava jo varhaiskasvatuksessa sekä peruskouluvaiheessa. Esiopetus on muutettava pakolliseksi koko ikäluokalle.

Verotus
Verotus on keino ohjata yhteiskunnallista toimintaa oikeudenmukaiseen ja ekologisesti kestävään suuntaan. Verotuksen tarkoitus on julkisten menojen rahoitus, ihmisten ja organisaatioiden ohjaaminen, tuloerojen tasaaminen ja markkinavirheiden korjaaminen. ViNO vaatii pääomatulojen progressiivista verotusta, omistusasumisen verotuksellisen erityisaseman purkamista, haittaveroja asettamista ympäristöä saastuttaville toimille ja terveyttä heikentäville tuotteille sekä perintöveron säilyttämistä. Verotuksen tulee johdonmukaisesti johtaa ympäristön tilan paranemiseen. Verotuksen on kokonaisuudessaan oltava yksinkertaista mahdollisimman selkein säännöin ja harvoin poikkeuksin. Verotus mahdollistaa kulutuksen ohjaamisen tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin kuin kiellot, mutta verotuksen ohjausvaikutusten on oltava läpinäkyviä. Suorat tuet ja selvät erilliset haittaverot ovat läpinäkyvämpi tukimuoto kuin poikkeukset verotuksessa.

Ydinvoima (Ks. myös energiantuotanto)
Ydinvoimaloille ei tule myöntää lupia, vaan syntyvä energiatarve ja käytöstä poistuva ydinvoimakapasiteetti on katettava panostamalla energiatehokkuuden kasvattamiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon.

Yhteiskuntavastuu (Ks. myös kunnan ympäristövastuu)
Julkisen vallan on tuettava Reilun kaupan kaltaisia sertifiointijärjestelmiä sekä ohjattava kuluttajia ja yrityksiä tekemään eettisiä valintoja sekä edistettävä yritysten yhteiskuntavastuuraportointia. Vastuullisesta tuotannosta on tehtävä helpompaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin vastuuttomasta.

YK:n ympäristöjärjestö
YK:n alaisuuteen on perustettava kunnollisella rahoituksella ympäristöjärjestö nykyisen ympäristöohjelman tilalle. YK:n kestävän kehityksen komiteasta pitäisi muodostaa nykyisen ihmisoikeusneuvoston tapainen kestävän kehityksen neuvosto.

Yksilönvapaus
Jokainen on vapaa toimimaan tahtonsa mukaan, mikäli ei rajoita muiden vapauksia tai aiheuta vahinkoa ympäristölleen. Meillä kaikilla on vapaus päättää omasta kehostamme, mielipiteistämme ja sanoistamme. Haluamme purkaa pakottavia rakenteita. Ihmisten vapauksia ei tule rajoittaa ilman päteviä perusteita. Vapaus merkitsee meille aitoa oman elämän hallintaa ja mahdollisuutta tehdä itseämme koskevia päätöksiä ilman muiden vaikutusta.

Ylioppilaskirjoitukset
Ylioppilaskirjoituksista on luovuttava ja osaamisen arviointi suoritettava kurssikohtaisesti. Niin kauan kuin ylioppilaskirjoituksia nykyisellä mallilla järjestetään, on kirjoituksissa siirryttävä tietotekniikan käyttöön. Lukion diplomityö on laajennettava kaikkiin aineisiin.

Ympäristöhallinto
Ympäristö-, liikenne- ja elinkeinohallinnon yhdistyttyä saman katon alle ELY-keskuksiin on ympäristövalvonnan tehokkuus ja itsenäisyys joutunut uhatuksi. Ympäristöhallinto on erotettava ELY-keskuksista ympäristöministeriön valvontaan ja sille on taattava riippumattomuus ja riittävät resurssit. Maa- ja metsätalousministeriö tulee lakkauttaa ja sen toimet siirtää ympäristöministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Ympäristörikokset
Resursseja ympäristö- ja luonnonsuojelurikosten tutkintaan on lisättävä ja ympäristöoikeudellista osaamista oikeuslaitoksessa vahvistettava. Valtioiden rajat ylittävistä ympäristörikoksista tuomitsemaan on perustettava kansainvälinen ympäristötuomioistuin.

Yrittäjyys
Yrittäjyyden tukeminen on keino lisätä ihmisten mahdollisuutta hankkia itselleen taloudellisesti itsenäisempi asema, toteuttaa itseään ja rakentaa yhteiskuntaa. Yrittäjyys tulee nähdä kaikille mahdollisena valintana, minkä vuoksi asenteiden yrittäjyyttä kohtaan on muututtava. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen lisääminen on yksi tapa tukea yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksessa on painotettava myös etiikan ja vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnassa. Yrittäjillä on oltava samanlainen mahdollisuus sosiaaliturvaan kuin muillakin. Perustulo ratkaisee monia yrittäjyyteen liittyviä ongelmia. Startup-yrittämistä ja nuorten yrittämistä on tuettava. Myös yhteiskunnallisten ja sosiaalisten yritysten sekä osuuskuntien toimintamahdollisuuksia on parannettava. Valtion on poistettava yrittämisen esteitä, jotta kilpailu markkinoilla pysyy terveenä ja kuluttajille hyödyllisenä.

Äänikynnys
Vaalijärjestelmän tulee pyrkiä jokaisen äänen yhdenvertaiseen vaikuttavuuteen. Siksi piileviä äänikynnyksiä pitää purkaa eikä keinotekoisia äänikynnyksiä pidä luoda.

Äänioikeus ja vaalikelpoisuus
Äänestys- ja vaalikelpoisuusikäraja on laskettava viiteentoista vuoteen kaikissa vaaleissa, aloittaen kunnallisvaaleista. EU-kansalaisella on oltava kaikissa vaaleissa oikeus äänestää siinä jäsenvaltiossa, jossa hänellä on vakituinen asuinpaikka.