Nuorisojärjestöt Kimmo Kiljuselle: Nyt riittää faktojen vääristely

 

Senioriliikkeen Kimmo Kiljunen on lähestynyt huhtikuun alussa nuorisojärjestöjen puheenjohtajia avoimella kirjeellä, jossa hän vaatii nuorisojärjestöjä tukemaan aloitetta eläkkeiden taitetun indeksin muuttamisesta palkkaindeksiksi.

Olemme valmiita kannattamaan toimia, jotka vähentävät tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä. Epäoikeudenmukaista indeksialoitetta sen sijaan emme tue, sillä se ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen.

Kuten Kiljunen sanoo, keskustelussa on syytä pitäytyä faktoissa. Siksi ihmettelemmekin, miksi Kiljunen toistaa yhä uudestaan väitteitä, jotka Eläketurvakeskuksen asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet harhaanjohtaviksi ja paikkansa pitämättömiksi. Kiljunen ohittaa täysin kritiikin ja toistaa liian alhaisia arvioita uudistuksen kustannuksista ja hyvin optimistisia ennusteita rahastojen kasvusta.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala on todennut, että Eläketurvakeskuksen “aineistoa on aloitteen perusteluissa ja siihen liittyvässä keskustelussa käytetty taitavasti erittäin valikoiden niin, että johtopäätökset kääntyvät päälaelleen laskelmien todelliseen viestiin nähden. Erityisesti indeksimuutoksen taloudellisia vaikutuksia on merkittävästi vähätelty.”

Alla on listattu Kiljusen paikkaansa pitämättömiä väitteitä ja vastattu niihin.

Väite: ”Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä.”

  • Fakta: Kukin sukupolvi ei maksa itse omia eläkkeitänsä. Jokainen työssäkäyvä maksaa eläkemaksuja, joilla rahoitetaan pääosin samaan aikaan eläkkeellä olevien eläkkeitä. Jo ilman indeksin muutostakin nuoret joutuvat maksamaan selvästi korkeampia eläkemaksuja kuin aiemmat sukupolvet, saamatta kuitenkaan aikanaan suhteessa parempia eläkkeitä. Maksut ovat nyt 24 % palkasta, kun nykyiset eläkeläiset ovat töissä ollessaan maksaneet eläkemaksuja keskimäärin 10-15 prosenttia palkastaan. Pääosa nykyisistä eläkevaroista onkin syntynyt vasta 1990-luvun puolenvälin jälkeen ja on nykyisin työssä olevien sukupolvien maksamia. Nuoret maksavat korkeampia eläkemaksuja, jäävät myöhemmin eläkkeelle ja saavat aikanaan pienemmän osuuden palkastaan eläkettä.

Väite: “Eläketurvakeskuksen ennuste kertoo, että nykynuorten siirtyessä eläkkeelle vuonna 2050 rahastot ovat kooltaan kaksinkertaiset palkkaindeksiä käytettäessä.”

  • Rahastot kasvaisivat kyllä ennusteen mukaan vuoteen 2050 asti – mutta kääntyisivät sen jälkeen nopeaan laskuun ja loppuisivat 2060-luvulla. Nykyisen parikymppisen tavoite-eläkeikä on vuonna 2067. Jos indeksialoite hyväksyttäisiin, eläkerahastot olisi ennusteen mukaan syöty siihen mennessä viimeistä lanttia myöten. Tuolloin vaihtoehtoina olisivat esimerkiksi eläkkeiden leikkaaminen 30 prosentilla tai eläkemaksujen nostaminen kestämättömälle tasolle 35 prosenttiin palkasta.

Väite: ”Mitä kauemmaksi ennustetaan, sitä epävarmempaa on. Jos ennuste pitäisi paikkansa, on luotettava silloisiin päätöksentekijöihin, etteivät hukkaa saamaansa perintöä.”

  • Kiljunen siis ehdottaa häpeilemättä, että koska ennusteisiin liittyy epävarmuuksia, voimme asiantuntijoiden sijaan yhtä hyvin luottaa hänen optimistisiin veikkauksiinsa. Tulevaisuuden päättäjät voivat sitten aikanaan leikata rankasti nykynuorten eläkkeitä, jos asiantuntijat ovat sittenkin oikeassa. Me allekirjoittaneet emme hyväksy venäläistä rulettia nuorten tulevaisuudella.

Väite: “Lamavuosina 2012-2015 rahastot ovat kasvaneet 46,3 miljardia euroa, eli 22 000 euroa minuutissa. Valtio velkaantuu 10 000 euroa minuutissa, joten julkisen talouden nettovelka tosiasiassa laskee.”

  • Jo tähän mennessä karttuneiden työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittaisiin 600 miljardin eläkevarat. Nyt kertynyt eläkerahasto kattaa näistä vain 30 %. Loput on katettava nyt ja tulevaisuudessa työelämässä olevien työntekijöiden palkastaan maksamilla eläkemaksuilla.

Väite: ”Jos rahat sijoitettaisiin Suomeen ja tuottoja käytettäisiin eläkkeisiin, luotaisiin teille nuorille työpaikkoja ja kykenisitte kartuttamaan omaa eläketurvaanne.”

  • Eläkeindeksin muutos johtaisi nuorten eläkemaksujen nostoon, mikä puolestaan heikentäisi työllisyyttä ja talouskasvua. Se, sijoitetaanko eläkerahastojen rahat Suomeen vai ulkomaille, ei riipu käytössä olevasta indeksistä.

Väite: ”Leipäjonojen asiakkaista 40 % on eläkeläisiä. He köyhtyvät vanhetessaan, niin että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista lähes puolet elää köyhyysrajan alla, kun eläkkeelle siirtyessään 65-vuoden iässä ainoastaan 8 %.”

  • Eläkeläisistä monet ovat köyhiä, ja se on vakava asia. Valitettavasti indeksialoite on tehoton keino näiden eläkeläisten auttamiseen, sillä se ei koske kansaneläkettä tai takuueläkettä. Köyhyydestä kärsivät erityisesti ne eläkeläiset, joille työeläkettä on kertynyt vähän tai ei lainkaan. Se, että iäkkäämmät eläkeläiset ovat köyhempiä kuin nuoremmat eläkeläiset, johtuu ennen kaikkea siitä, että he eivät ole työssä ollessaan olleet nykyisen työeläkejärjestelmän piirissä eivätkä ole kartuttaneet nykyisenkaltaista työeläkettä.Jos indeksialoitteen kannattajat ovat aidosti huolestuneita köyhyydestä, tulisi heidän ajaa takuueläkkeen ja kansaneläkkeiden korottamista. Se kohdistuisi suoraan niihin leipäjonojen eläkeläisiin, joiden eläkkeet ovat pienimmät. Työeläkeindeksin muuttamisesta puolestaan suurimman hyödyn saisivat ne, joille on karttunut eniten työeläkettä. Tämä johtaisi entistä suurempaan tuloerojen kasvuun eläkeläisten keskuudessa.

Väite: ”Eläkeläisten ansaittu tulotaso on pudonnut ja he ovat jääneet jälkeen hyvinvoinnin kasvusta.”

  • Suomen pankin tietojen mukaan vuosien 1990 ja 2013 välillä alle 35-vuotiaiden aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun vanhempien ikäluokkien ja erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet. Nuorten joukossa köyhiä on eniten, ja heidän köyhyytensä on syvempää kuin muilla ikäluokilla.Tilanne uhkaa vakavasti eläkejärjestelmän kestävyyttä. Heikkenevien tulojen myötä nuorten kyky rahoittaa tuloistaan aiempien ikäluokkien eläkkeitä heikkenee ja heidän oma eläkekertymänsä jää pieneksi.

Väite: ”Uudistusta ei saa toteuttaa, jos se tapahtuu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella.” ”Olen omalta puoleltani valmis vetämään tukeni aloitteelta, jos se osoittautuisi nuorten etujen vastaiseksi.”

  • Olisimme hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitkä todisteet olisivat Kiljusen mielestä riittäviä, jotta hän voisi vetää tukensa aloitteelta. Siihen ei ole riittänyt, että Eläketurvakeskuksen puolueettomat asiantuntijat, joilla on paras tieto eläkejärjestelmästä, ovat todenneet julkisesti useaan kertaan, että aloitteen perustelut eivät kestä läpivalaisua.

Ystävällisin terveisin,

Puheenjohtaja Saara Ilvessalo
Puheenjohtaja Jaakko Mustakallio
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO

Puheenjohtaja Henna Hirvonen
Akavan opiskelijat

Puheenjohtaja Anniina Sippola
Keskustan Opiskelijaliitto

Puheenjohtaja Marianna Kupias
Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta

Puheenjohtaja Bennie Wardi
Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL

Nuorisosihteeri Tatu Tuomela
SAK Nuoret

Puheenjohtaja Joona Räsänen
Sosialidemokraattiset Nuoret

Puheenjohtaja vt. Elisa Gebhard
Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry

Puheenjohtaja Emma Koskimaa
STTK-Opiskelijat

Puheenjohtaja Jasmina Khabbal
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI

Puheenjohtaja Hilkka Kemppi
Suomen Keskustanuoret

Puheenjohtaja Elli Luukkainen
Suomen Lukiolaisten Liitto SLL

Puheenjohtaja Eero Rämö
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi

Puheenjohtaja Jemi Heinilä
Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK

Puheenjohtaja Heikki Koponen
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL

Puheenjohtaja Anni Ahlakorpi
Vasemmistonuoret

Lisätiedot:
Jaakko Mustakallio, 045 652 0589
Saara Ilvessalo, 0400 504 089
puheenjohtajat@vino.fi

Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Kommentit

kommenttia

Kategoria(t): Tiedotteet. 18.4.2016