7§ Liittokokoukset
Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttävät varsinaiset jäsenet liittokokouksessa.
Yhdistysjäsenen äänivalta
Yhdistysjäsenen äänivalta määräytyy sen henkilöjäsenmäärän mukaan. Yhdistyksellä, jolla on 1 - 10 jäsentä, on yksi ääni, yhdistyksellä, jolla on 11 - 20 jäsentä, on 2 ääntä ja yhdistyksellä, jolla on 21 - 30 jäsentä, on 3 ääntä. Tästä eteenpäin yhdistysjäsen saa yhden äänen jokaista alkavaa 25 henkilöjäsentään kohden, kuitenkin siten, että kunkin yhdistysjäsenen maksimiäänimäärä on 10 ääntä tai korkeintaan 1/3 kaikista äänistä.
Yhdistysjäsenten henkilöjäsenmäärän laskentaperusteena käytetään yhdistysjäsenten jäsenmäärää edellisen vuoden lopussa. Samana kalenterivuonna jäseneksi otettujen yhdistysjäsenten osalta lasketaan jäsenmäärä sen mukaan, mitä yhdistys on ilmoittanut jäsenanomuksessaan.
Useampaan yhdistykseen kuuluva henkilö lasketaan vain yhden yhdistyksen hyväksi yhdistysjäsenten äänivaltaa määritettäessä. Se, minkä yhdistyksen hyväksi henkilö lasketaan, määräytyy hänen oman ilmoituksensa perusteella. Mikäli henkilö ei ilmoita kantaansa, hänet lasketaan siihen yhdistykseen, johon hän on viimeiseksi liittynyt.
Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.
Henkilöjäsenten äänivalta
Henkilöjäsenet valitsevat ennen liittokokousta edustajansa liittokokoukseen joko postiäänestyksellä tai erillisessä äänestystilaisuudessa. Edustajia valitaan yksi (1) kutakin liiton suorien henkilöjäsenten yhteenlasketun määrän alkavaa 25-lukua kohti. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni.
Suorien henkilöjäsenten edustajat liittokokoukseen valitaan suhteellisella vaalilla käyttämällä näiden sääntöjen 10 pykälän mukaista vaalitapaa.
Varsinaiset liittokokoukset ja ylimääräiset liittokokoukset
Liiton varsinaisia liittokokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään mennessä.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton yhdistysjäsenistä, tai vähintään neljäkymmentäyhdeksän sadasosaa (49/100) liiton äänivaltaisista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle.
Liittokokouksenpäätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Liittokokoukset ovat avoimia kaikille, ellei kokous toisin päätä.
Liittokokouksen koollekutsuminen
Liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kokouksesta on ilmoitettava jäsenille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä. Kirje on lähetettävä postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Jäsenten aloiteoikeus
Yhdistysjäsenillä, suorilla henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä sekä kannatusjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita käsiteltäviksi liittokokouksessa. Liittokokous päättää, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta se velvoittaa liittohallituksen. Aloitteet on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisena liittohallitukselle.
EDELLINEN: 6§ Jäsenet | Sisällysluettelo | SEURAAVA: 8§ Varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat