Poliittiset nuorisojärjestöt: Samat ihmiset eivät saa istua kaikilla päätöksenteon tasoilla!

 

Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vaativat, että Suomessa siirrytään Ruotsin kaksi kolmesta -malliin, jolloin  tulevaisuudessa päättäjät eivät voisi toimia päätöksentekijöinä kaikilla kolmella hallinnon tasolla. Eduskunta käsittelee kevään aikana ehdotuksen lainsäädännöstä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamisesta. Tässä yhteydessä on mahdollisuus tehdä lakiin muutoksia ja estää vallan keskittyminen.

“Edessä siintävä vaalisuma tulee johtamaan siihen, että samat ihmiset tulevat toimimaan päätöksentekijöinä niin eduskunnassa, maakuntavaltuustoissa kuin kunnanvaltuustoissakin. Tässä vaiheessa on tehtävä muutoksia, ettei valta keskity ja päätöksenteon laatu heikkene kiireen takia”, nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vaativat.

Suomen laki turvaa oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Tähän ei ole tarkoitus puuttua, vaan lakimuutos on toteutettava samalla periaatteella kuin Suomen eduskunnan ja EU-parlamentin kesken. Siinä edustajan on luovuttava paikastaan vasta, kun hän ottaa vastaan paikan toisen tason luottamuselimestä.

“Toimivan demokratian edellytys on poliittisen vallan hajauttaminen ja ihmisten laajat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Suomella ei ole varaa sulkea päätöksenteon ovia tulevilta sukupolvilta”, puheenjohtajat linjaavat.

 

Lisätiedot:

Iiris Suomela ja Sameli Sivonen, Vihreiden nuorten puheenjohtajat, +358443492228

Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja, +358400765002

Samuli Voutila, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, +358400988960

Hanna-Marilla Zidan, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, +358505902771

Henrik Vuornos, Kokoomusnuorten puheenjohtaja, +358442534444

Christoffer Ingo, RKP-Nuorten puheenjohtaja, +358405455472

Suvi Mäkeläinen, Keskustanuorten puheenjohtaja, +358503846820

Aleksi Sarasmaa, KD-Nuorten puheenjohtaja, +358453478511

Tiina Ahva, Sinisten Nuorten puheenjohtaja, +358504346920

22.2.2018

Vihreät nuoret: Eläinsuojelulaki suojelee eläintuottajia enemmän kuin eläimiä

elainsuojelulaki_kannari

Hallituksen luonnos uudeksi eläinsuojelulaiksi on tällä hetkellä eduskunnassa lausuntokierroksella. Valitettavasti kunnianhimo ja todelliset uudistukset puuttuvat laista kokonaan, sillä Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että eläintuottajille ei saa koitua muutoksista lisäkustannuksia. On kuitenkin selvää, ettei eläinoikeuksien täysimääräinen toteutuminen ole mahdollista ilman lisäpanostuksia. Siksi Vihreät nuoret esittävät lainsäädännön tiukennusten lisäksi eläintuotannon tukien pikaista uudistamista niin, että ne kannustavat eläinsuojelun tason merkittäviin parannuksiin.

Hallituksen luonnoksessa eläinsuojelulaiksi vaatimus eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden mahdollistamisesta ei toteudu, kun lypsylehmien parsinavettoja ei kielletä ja turkistarhaus pysyy laillisena.

“Myös tuotantoeläimillä tulee olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Parressa kiinni oleva lehmä ei pääse liikkumaan, mikä estää räikeästi lehmän lajityypillisen käyttäytymisen. Parsinavetat ovat kiellettyjä Norjassa ja Tanskassa – miksi Suomi laahaa perässä?” puheenjohtaja Sameli Sivonen kysyy.

Vihreät nuoret vaativat parsinavettojen ja turkistarhauksen kieltämistä sekä jatkuvan vedensaannin lisäämistä lakiluonnokseen. Tällä hetkellä hallitus ei ole säätämässä jatkuvaa vedensaantia pakolliseksi, vaikka lain valmisteluun osallistunut asiantuntijaryhmä puolsi sitä. Eläinten altistaminen pitkittyneelle janolle aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, jonka välttäminen on listattu jo lain yleisissä periaatteissa.

Eläinten itseisarvon tunnistaminen tulee olla paremmin esillä uudessa laissa. Tällä hetkellä itseisarvo mainitaan vain lain perusteluissa.

“Eläimet eivät ole olemassa vain ihmistä varten. Siksi eläinten ihmisestä riippumattoman arvon tunnistaminen myös lakipykälissä on tärkeää paitsi lain tulkinnan kannalta mutta myös asennevaikuttamisen keinona” puheenjohtaja Iiris Suomela toteaa.

Vihreät nuoret vaatii eläinten itseisarvoa kunnioittavaa eläinsuojelulakia ja on siksi mukana tänä lauantaina Rautatientorilla järjestettävässä Eläinten ääni -mielenosoituksessa.

Lisätietoja:

Vihreiden nuorten puheenjohtajat (puheenjohtajat@vihreatnuoret.fi)
Sameli Sivonen, 050 4066855
Iiris Suomela, 044 3492228

Vihreillä nuorilla on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa

14.2.2018

Vihreät nuoret vaativat hallitusta hautaamaan aktiivimallin ja tuomaan toimivan perustulon pöytään

aktiivimallimiekkari_kuva2

Aktiivimalli heikentää jo valmiiksi liian alhaisen perusturvan tasoa. Oikeus riittävään toimeentuloon on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

“Sekä Euroopan neuvosto että YK ovat huomauttaneet Suomea liian alhaisesta perusturvan tasosta. Euroopan neuvosto kiinnitti vielä erityisesti huomiota työmarkkinatuen alhaiseen tasoon vielä keväällä 2017 – samaan tukeen, jota Sipilän hallitus nyt aikoo entisestään heikentää aktiivimallilla”, toteaa Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Iiris Suomela.

Alhaisesta työmarkkinatuesta leikkaaminen ei poista kustannuksia, vaan lisää niitä pitkällä aikavälillä. Jos ihmisen voimavarat kuluvat jo pelkästään vähävaraisuudesta ja byrokratiasta selviytymiseen, ei aktiivimallin leikkuri aiheuta muuta kuin entistä syvempää työkykyä heikentävää ahdinkoa.

Osatyökykyisyys, rahattomuus tai muut elämäntilanteisiin tai terveyteen liittyvät ongelmat eivät taivu helposti aktiivimallin vaatimuksiin. Varsinkin syrjäytymisvaarassa olevat kouluttamattomat nuoret ovat riskiryhmässä kadota syvemmälle tavoittamattomiin, kun aktiivimalli tarjoaa heille vain lisää pakkoa ja epäonnistumista ilman resursseja aitoon yksilölliseen tukeen.

“Hallitus pyrkii vain kaunistelemaan työllisyyslukuja siirtämällä ihmisiä aktiivimallin avulla työttömyystuelta toimeentulotuelle. Tämä on paitsi epäinhimillistä, myös kestämätöntä työllisyyspolitiikkaa.” linjaa Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Sameli Sivonen

Hallitus lupasi, ettei työttömyysturvan tasoon kajota enää kilpailukykysopimuksen jälkeen, mutta taas kerran on Sipilän lupaukset petetty. Hallituksen tulisi pitää kiinni lupauksistaan ja kääntää katse kohti perustulokokeilua. Perustulosta tulisi kehittää kaikille suomalaisille vastikkeeton ja riittävän toimeentulon takaava sosiaaliturvan malli.

2.2.2018
Lue aikaisempia tiedotteita